Miten puhun sodasta lapselle?

Tämän artikkelin yhteyteen on koottu tietoa eri toimijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluista, sekä järjestömateriaaleista, jotka löytyvät linkkeinä artikkelin pohjalta. Nemova haastatteli asiasta psykologi Santo Contursia (Tampereen Yliopistollinen sairaala TAYS), joka työskentelee lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikössä.

“Sodasta kertominen ei ole lapselle välttämätöntä, jos lapsi ei itse siitä kysy. Lapsi näkee kuitenkin maailman lapsen silmin, ja ymmärtää sen oman ikä/ kehitystasonsa mukaisesti. Tärkeämpää on, miten vanhempi voi rauhoittaa lastaan. Lapsen kysymyksiin ja huolenaiheisiin tulee vastata realistisesti; mitä pienempi lapsi, sitä yleisemmällä tasolla vastauksen voi antaa. Kuten kaikissa kriiseissä, aikuisen esimerkki on lapselle tärkein. Jos vanhempaa itseään ahdistaa tämänhetkinen tilanne, on itsen huoltaminen avainasemassa. Sitä voi olla esim. Oman sosiaalisen median uutisoinnin tietoinen rajoittaminen. Lapset ovat “neroja” huomaamaan huoltajiensa tunnetilat.” Näin kuvaa Nemovan haastattelema Santo Contursi (PsM) Tampereen yliopistollisen sairaalan oikeuspsykiatrian yksiköstä, ja jatkaa: “Lapselle on myös tärkeää osoittaa jatkuvuuden tunne: vaikka maailmalla tapahtuisi mitä, voi luottaa siihen että kotona elämä jatkuu normaalisti, eikä siihen ole tulossa muutoksia. Mennään päiväkotiin, harrastuksiin, ihan samalla tavalla kuin ennenkin.”

Aihetta on paljon tuotu nyt esille esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarisen toimesta, mutta näistä uutistista valitettavan monet ovat maksumuurin takana, joten tässä yhdistettynä pääkohtia ja lähestymistapoja aiheeseen.

Lapset ja nuoren elävät jatkuvassa uutistulvassa, myös haluamattaan. Tietynlaiset shokeeraavat otsikoinnit ja nk. ”klikkiuutiset” lietsovat helposti paniikkia, pelkoa ja erityisesti epätietoisuutta, joihon vanhempien, huoltajien, kasvattajien ja ympärillä olevien aikuisten tulee olla valmistautuneita, tietoisia ja halukkaita käsittelemään lapsen ikätason mukaisesti. Toisaalta yhdessä uutisten lukeminen voi kasvattaa myös medialukutaitoa ja mediakritiikkiä, mutta voi olla myös kuormittava tekijä lapsen mielelle, mikäli hänellä ei ole sillä hetkellä kykyä vastaanottaa tietoa paljon.

Lapsen mielessä sota kuulostaa hyvin täysvaltaiselta ja koko sotaa käyvää tai jopa ympäröiviä maita koskevaa koko elämää määrittävä tekijä, kun uutisointi keskittyy sota-alueiden keskuksiin. Vaikka päiväkoti-ikäisen lapsen kielellinen kehitys ja sanasto on jo laaja, sanat hän ymmärtää paljon konkreettisemmin ja ehdottomammin. Lapsiasiainvaltuutettu vastaa twiittiketjussaan aiheeseen ja muistuttaa, että lapsen mieltä voi rauhoittaa muistuttaminen, että myös ihmisten arki sotaa käyvissä maissa  jatkuu, jos ei normaalisti, niin kuitenkin normaalin kaltaisesti. Lapset käyvät pääosin ja useimmiten koulua myös sota-aikana ja hoitavat arkisia askareita perheen kanssa.

 

Aikuisen on tärkeä tunnistaa omat tunteensa tilanteissa, joita aikuisen tulee käydä läpi toisen aikuisen kanssa, eikä siirtää niitä lapselle.

Lapselta on hyvä kysyä, että onko tämä huomannut tai tutustunut uutisointiin ja käydä läpi sen herättämiä kysymyksiä empaattisella läsnäololla. Lapsen mieli toimii usein niin, että hän kysyy lisää, mikäli jokin asia jää mietityttämään ja liiallinen informaatio ns. pyytämättä voi aiheuttaa lapsen mielessä vain enemmän kaaosta.

Kaikissa tilanteissa lasta tulee turvata ja rauhoitella, sillä asioiden käsitteleminen saattaa viedä todella kauan. Tietotulvan ja yksin jäämisen kokemusten välttämiseksi, pienelle lapsen läsnä ollessa tai kuullessa tulee aikuisten pohtia esimerkiksi television päällä pitämistä, sekä internet-uutisiin tutustumista ilman aikuisen läsnäoloa kuormittavuuden ehkäisemiseksi.

 

Lapselle tärkein turvatekijä on tietää, että hänestä pidetään huolta ja arki jatkuu.

 

Auttavia tahoja on useita, tätä allaolevaa listausta voidaan palautteen myötä myös täydentää:

MLL:n nuorten netti https://www.nuortennetti.fi/

Lasten ja nuorten puhelin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Väestöliiton sivuilla chatteja tarjolla https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/

Apuu-chat https://apuu.fi/

Sekasin-chat https://sekasin247.fi/

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 h/vrk joka päivä numerossa 09 2525 0111

Paavalin seurakunta, pappien päivystys 9-21 09 2340 5402

 

Taustamateriaaleja:

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3094992
https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kriisitilanteen-kohtaaminen/
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pelottaako-sota-kriisiasiantuntija-kertoo-mika-auttaa-ja-mika-ei-ei-johda-mihinkaan-hyvaan/8356132

 

Onko sinulla kysyttävää aiheesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.